Puiden istuttamisesta Lappiin

En Lappia tunne, mutta sanotaan, että jos Lapista jostakin on kaadettu puut, niin sinne ei ainakaan helpolla saada uusia puita kasvamaan, kenties ei ollenkaan. Voisikohan seuraavasta taidosta olla hyötyä puiden istuttamiseen ym mahdolliseen taimista huolehtimiseen?
(Japaninpystykorvani Vaapukka kuoli muutama kuukausi sitten mutta) Koirieni kanssa kun opin juttelemaan elekielellä, niin opin myös, että moni kasvi on tietyntyylinen, kuin luonteenlaatu, vaikka se olisi samaa lajia. Ja niin teitty kasvi tai eläiun voi sopia tiettyyn tekemiseen tai paikkaan, kun taas viereinen ei. Ja luullakseni voi ajan myötä vaihtua, että miten hyvin sopii mihinkin. Vastaavasti tiettyyn paikkaan voisi tunnelman ja kasvillisuuden, kenties paikan eläinten perusteella ja paikan elämän tuntien sopia tiy´ettyyn paikkaan teitty kasvi ja toiseen toisenlainen, kenties toista lajia tai lajiketta. Ja vastaavasti siemenistä tai taimista tai nuorista eläimistä voi joku olla menossa Lappiin, ja kenties tarkemmin jopa tietylle paikkakunnalle tai muutamalle mahdollinen kenties, kun taas viereiset sopisivat tyylinsä perusteella arvioituina ihan eri paikan henkeen. Ja niin ne siis pitäisi sillä tavoin vaalia oikeille seuduilleen, oikeille paikoilleen, kenties ymmärtää niiden hoidostakin, mihin avuksi ystävällinen eläin olisi hyvä, jos sen kanssa kommunikaatio pelaa hyvin. Musiikki ja maalaaminen opettavat myös tallaista kieltä, ja käsityömateriaalien tuomat ideat & niiden tuoma malli taitavasta käsityönharrastajasta, joka niitä valikoit tai valmistaa. Uskonnosta myös voi olla hyötyä tuollaisten osaamiseen. Kenties lapsi joka satujen lukemisen tapaan tunnelmoi jotakin paikkaa,osaisi sanoa, että mikä puu sopisi jonnekin.Mutta voi olla, että toisen istuttamana toinen puulaji.

Haluaako eläin ihmisen tuovan oman panoksensa

Joskus ihmetyttää, keiden eläimet tuntevat olevan positiivisella asenteella luonnon kannalta katsottuna. Esim. että riittääkö se, että on juuri syönyt. Tai että itsekin on perheellinen. Vai huomaako eläin, että ihmisellä voi olla paljon enemmän viisautta tuotavanaan, mikä näkyy tyypillisesti hänen maisemamaisessa elämän, maailman, senhetkisen ympäröivän maiseman, kulun ja elämäntapojen hahmotuksessaan sekä terveiden elämäntapojen osaamisessaan: missä se soi kuin musiikki tai tunnelmataju, tai väri, tai valoisuus, tai on näkemyksellinen, niin niillä kohden sivistyneellä ihmisellä on yleensä paljon enemmän annettavamaan luonnollekin tai ihmisten luonnossa kulkemiselle kuin vain,että olisi äsken syönyt tms. Jotta eläin oppisi tällaista viisautta  terveistä elämäntavoista, niin sen kai pitäisi kuulostella tunnelmatajullaan, mikäö teko tai liikkumistapa, liike on tervehenkisimpänä soiva siullä hetkellä ja verrattava muihin valintoihin, olisivatko ne tuottaneet vähemmän hyvinvoivan linnun tms,vähemmän elämässä pärjäävän. Samoin sivistyneen maailmankuvan muutkin valinnat ovat useista vaihtoehdoista parhaita.